Paperin paino, joka ilmaistaan grammoina neliömetriä kohden, määrää sen, kuinka tukevalta ja ylelliseltä kirja tuntuu. Paperin paino kuulostaa tekniseltä, mutta kyse on yhdestä valinnasta: kuinka painavaa paperia haluat? Liian kevyt läpikuultaa, liian painava tekee kirjasta kömpelön.
Mitä neliöpaino tarkoittaa?
Neliöpaino kertoo, kuinka paljon yksi neliömetri paperia painaa. Korkeampi neliöpaino tarkoittaa yleensä paksumpaa ja tukevampaa paperia. Huomaa: paksuus riippuu myös paperilaadusta – päällystetty (sileä) paperi tuntuu samalla painolla ohuemmalta kuin volyymipaperi (bulky). Neliöpaino ilmaistaan grammoina neliömetriä kohden; taustaa tästä mittayksiköstä luet artikkelista paperin paino.
Suositukset käyttötarkoituksen mukaan
- 80–100 g/m²: romaanien ja tekstikirjojen sisus.
- 115–150 g/m²: runsaasti kuvitetut kirjat ja valokuvakirjat.
- 170–250 g/m²: ylelliset valokuvakirjat ja taidekirjat.
- 240–300 g/m²: pehmeäkantisten kannet.
- Pahvi: kovakantisten kannet (sisäkerros).
Läpikuultamisen estäminen
Kaksipuolisesti painetussa, runsaasti kuvitetussa sisuksessa estät läpikuultamisen valitsemalla vähintään 115 g/m². Pelkälle tekstille riittää usein 80–90 g/m². Epäröitkö, mikä paino sopii kirjallesi parhaiten? Pyydä paperinäyte tai kysy neuvoa asiantuntijoiltamme.
Paperin paino ja kirjan tuntuma
Paperin paino ratkaisee, miltä kirja tuntuu jo ennen kuin kukaan avaa sen. 80 gramman paperille painettu romaani tuntuu kevyeltä ja kätevältä, sama romaani 120 gramman paperilla tuntuu hakuteokselta. Kyse ei ole paremmasta tai huonommasta vaan siitä, mitä haluat viestiä: ilmavaa ja helposti lähestyttävää vai tukevaa ja pysyvää.
Älä unohda käytännön puolta. Painavampi paperi tekee paksusta kirjasta hankalan pidellä ja nostaa lähetyskuluja tuntuvasti, etenkin kun koko painos lähtee matkaan. Pöydällä pidettävässä valokuvakirjassa sillä ei ole juuri merkitystä; laukussa mukana kulkevassa kirjassa sitäkin enemmän.
Neliöpaino ja selän paksuus
Kun muutat paperin painoa, myös selän paksuus muuttuu. Siirtyminen 90 grammasta 120 grammaan 250-sivuisessa kirjassa tekee helposti useiden millimetrien eron, jolloin kansisuunnitelmasi ei enää täsmää. Päätä paperi siis ennen kuin taitat kannen, älä sen jälkeen.
Myös volyymi vaikuttaa: kaksi samanpainoista paperia voi olla eri paksuisia. Laske selkä siksi aina sillä paperilla, jonka todella valitset, selän paksuuden laskurilla. Jos epäröit vielä kahden laadun välillä, tilaa ensin yksi kappale; paperin tuntee vasta, kun se on kädessä.
Minkä painon valitset kanteen?
Pehmeäkantisen kannessa liikutaan lähes aina 240 ja 300 gramman välillä. Kevyempi kuin 240 aaltoilee ja käpristyy heti ensimmäisessä kosteudessa; painavampi kuin 300 on hankala taittaa ja voi haljeta nuuttauskohdasta, kun kirja avataan. Jos päälle tulee laminointi, kansi saa lisää jäykkyyttä, joten 250 grammaa mattalaminoinnilla tuntuu jo täysipainoiselta kannelta.
Kovakantisessa asia on toisin: siinä jäykkyyttä ei määrää paperi vaan sen alla oleva pahvi. Ympärille liimattava painettu arkki on päinvastoin melko kevyt, yleensä noin 130–150 grammaa, koska sen on taivuttava tiukasti reunojen ympäri. Sitä painoa et siis tunne; se mitä tunnet, on pahvi.
Usein kysytyt kysymykset paperin painosta ja neliöpainosta
Mikä on neliöpaino?
Neliöpaino on paperin paino grammoina neliömetriä kohden (g/m²). Mitä korkeampi se on, sitä paksummalta ja tukevammalta paperi yleensä tuntuu.
Mikä paino estää läpikuultamisen?
Vähintään 90 grammaa kaksipuolisessa tekstissä, ja lähemmäs 120 grammaa, jos mukana on myös kuvia tai värillisiä pintoja.
Minkä paperin painon valitsen tavalliseen romaaniin?
Noin 90 g/m² päällystämätöntä paperia. Riittävän kevyt pitämään kirjan kätevänä, riittävän tukeva rajoittamaan läpikuultamista kaksipuolisessa tekstissä.
Onko painavampi paperi aina parempi?
Ei. Painavampi paperi tekee paksusta kirjasta kömpelön ja kalliimman lähettää, ja 150 gramman paperille painettua romaania on hankala lukea. Valitse paino käyttötarkoituksen mukaan, älä sen mielikuvan perusteella, että painava tarkoittaa kallista.